Kullaanjoen vesivarantoa on hyödynnetty monin eri tavoin. Kullaan-
jokeen liittyvän Pyhäjoen yhtymäkohdassa on sijainnut Jokihaaran, myöhemmin viimeksi Nokin höyryvoimalla toimiva saha. Joen vettä tarvittiin tukkien uittoon, ennen kaikkea höyrykone tarvitsi joen vettä.

Museon ykköskohde on 1888 Tukholmassa Bolinderin tehtaalla valmistettu suurikokoinen höyrykone ja Porin Konepajan vuonna 1938 valmistama höyrykattila. Molemmat ovat ainutlaatuisia harvinaisuuksia Suomessa.

Laitteet ovat alkuperäisiä ja toimintakuntoisia. Tervetuloa konehuoneeseen aistimaan aito höyrykoneen tuoksu ja kuuloa häiritsemättömän koneen käyntiääni sekä näkemään silmiä hivelevän koneen metalliosien kirkkaus.

Höyrypillin omaperäinen 10 baarin voimalla puhallettu vihellys kuului jopa naapurikyliin.