Ulvilan pitkän historian aikana kartanoiden ja talonpoikaisten talojen ja niissä asuneiden ihmisten elämä ja vaiheet ovat ajassa nivoutuneet toisiinsa värikkääksi kudelmaksi. Yhtenä syynä on tosiasiassa itse maa, sillä varhaisimmassa 1300-luvun historiassa kaikki kirkon ympäristön maat ovat kuuluneet piispankartanoon. Muinaista piispankartanoa on menneinä vuosisatoina moneen kertaan jaettu milloin minkin yhteiskunnallisen muutoksen ja valtavirran vuoksi. Hallinnollisista, kaupallisista tai muista syistä ositettu maa on vähin erin päätynyt niille ulvilalaisille, jotka aikansa hankkimaansa ja raivaamaansa viljeltyään luovuttivat maata perintönä jälkeläisilleen.